Suunnittelen usein olevani seuraavana päivänä uskomattoman energinen ja edellisiltana uskon pystyväni tekemään kaikki viiskymmentä asiaa saman päivän aikana. Niin uskoin myös eilen illalla nukkumaan mennessäni, mutta kun poljin aamulla kouluun, energiataso laski yllättäen nollaan. Tällä kertaa kyse ei ollut kunnon loppumisesta, vaan vatsa alkoi krampata kunnolla. Luennolla kipu ylsi jo selkään asti, ja tunnin päästä jalat tuntuivat puutuneilta. Tärisin ja palelin. Kotiin tullessani tein saman tien kunnon lounaan, ja olo helpottui. Jäin kuitenkin miettimään huonoa oloa ja sen mahdollista syytä. Nälästä se ei voinut johtua, sillä olin aamulla vetänyt kunnon aamiaisen. Stressiäkin olin saanut helpotettua jo pari päivää aiemmin. Päätin antaa asian olla ja ottaa jatkossa rauhallisemmin.

Viime viikot ovat olleet minulle muutosten aikaan. Muutosten tuulet alkoivat puhaltaa kolmisen viikkoa sitten, kun muutin yhteen pitkäaikaisen poikaystäväni kanssa. Olimme tulleet juuri muutaman viikon Etelän-lomalta ja mässäilleet reissussa kunnolla: napaan oli tullut vedettyä niin pastaa ja jäätelöä kuin muutama levy suklaatakin. Suomen-koneen laskettua Vaasan kamaralle päätimmekin (tai minä päätin :D) aloittaa ruokaremontin. Vaalea pasta vaihtui tummaan ja paahtoleipä korvattiin ruisleivällä. Lisäksi aloin kiinnittää enemmän huomiota kalorimääriin, proteiinin saantiin ja muuhun terveellisyyteen (halpaa hintaa toki unohtamatta). Ruokalasku tippui ja aloin hyöriä enemmän keittiössä kuin koskaan aiemmin. Huomasin, että kokkaushan on ihan kivaa. :)

Tänä syksynä reseptejä on tullut kokeiltua laidasta laitaan, mutta yhdeksi suosikeistani on muodostunut kotitekoisten pinaattilettujen ohje. Se saa kunnian aloittaa myös blogini reseptiosion. Käykää kurkkaamassa!

- heidi :)